Haati harma hoosistu tokko maal beekuu qabdii?

Harma hoosisuu
The short URL of the present article is: https://childhealthexpert.com/sfgc

Sharing is caring!

Seensa

Harma hoosisuun uumamaa daa’ima keessan sooruuf kan gargaaru yoo ta’u, haadhaa fi daa’imaaf faayidaa hedduu kan kennudha. Harma hoosisuun adeemsa uumamaa ta’us, maatii haaraa ta’aniif qormaataa fi mirkanaa’uu dhabuu fiduu danda’a. Qajeelfama akkataa haati harma hoosistu kana keessatti odeeffannoowwan barbaachisoo fi gorsa haati imala harma hoosisuu kana ofitti amanamummaa fi milkaa’inaan akka hoosisan gargaaran ni ilaalla.

Advertisements

Akkaataa harma hoosisuu mijataa uumuu

Harma hoosisuu bu’a qabeessa ta’ee fi haadha fi daa’imaaf miira gaarii dhabuu ittisuuf akkaataa harma hoosisuu sirrii ta’e beekuun barbaachisaa dha. Wanti beekuu qabdan kunooti:

  • Daa’imni keessan sirritti qajeelchanii kaahuudhaan, qaamni isaa guutuun gara keetti akka garagalu taasisuu.
  • Mataa fi morma daa’ima keessanii utubuudhaan, harma keessanitti dhiheessuu.
  • Harma gara hidhii daa’imaa isa gubbaatti kaayyeffachuun, afaan bal’isanii akka banaman taasisuu.
  • Daa’imni harma qofa osoo hin taane naannoo fiixee harma gara gurraacha’eeru irratti akka qabatu taasisuu.
  • Mallattoolee harma sirriiti hodhaa jiraachuu isaanii mul’isan kanneen akka yeroo liqimsan sagalee dhaga’amuu fi riitimii itti hodhan hordofuu fa’a. 

Dabaree itti hoosisnee fi turtii isaa beekuu

Akkaataa nyaata daa’ima keessanii fi fedhii isaa hubachuun harma hoosisuu milkaa’aa ta’eef murteessaadha. Qabxiilee ijoo yaada keessa galchuu qabnu tokko tokko kunooti:

  • Daa’imman reefuu dhalatan yeroo baay’ee ni hodhu. Innis yeroo 8–12 yoo tahu sa’aatii 24 keessattidha.
  • Daa’imni yeroo barbaaduttis harma hoosisuu barbaachisa, mallattoo beelahuu isaanii kan akka gara harmaatti morma naanneffachuu ykn harka isaanii xuuxuu hordofaa.
  • Daa’imni keessan harma gama tokkoo hamma barbaadetti akka hodhu hayyamaa, harma tokko gara isa kaaniitti osoo hin jijjiirre duwwaa akka godhu gochuu qabna.
  • Fedhiin nyaata daa’immanii guyyaa guutuu garaagarummaa qabaachuu waan danda’uuf sagantaa qopheessine irratti bu’uureffachuu irraa of qusadhaa.

Nyaata filatamaa  fi dhangala’aa gahaa kennuu

Akka haadha harma hoosistuutti, oomisha aannanii fi fayyaa waliigalaa deeggaruuf soorataa fi bishaan mataa keetiif dursa kennuun barbaachisaa dha:

  • Nyaata madaalawaa fuduraalee, kuduraalee, midhaan dheedhii, fi pirootiiniin badhaadhe nyaadhu.
  • Yeroo yeroo dhangala’aa garagaraa dhuguun bishaan qaama keessaa gahaa akka qabaattuif si gargaara.
  • Kaafeenii fi alkoolii fudhachuu irraa of daangeessaa, sababiin isaas aannan harmaa keessa darbuun daa’ima keessan irratti dhiibbaa uumuu danda’a.
  • Waa’ee dabalata vaayitaaminii ykn albuudaa barbaachisaa ta’e kamiyyuu ogeessa eegumsa fayyaa mariisisuu.
Harma hoosisuu

Haati harma hoosistu waan beekuu qabdu

Mallattoolee beela’uu fi quufuu daa’ima ofii beekuu

Nyaata yeroo barbaachisutti kennuudhaaf mallattoo beelaa fi quufuu daa’ima keessanii hubachuun barbaachisaa dha. Waan beekuu qabdan kunooti:

  • Mallattoo beela jalqabaa: morma gara harmaa naannessuu, harka isaanii hodhuu, ykn sagalee xuuxuu dhageessisuu.
  • Mallattoo beela yeroo boodaa: boo’uu, jeequmsa, ykn hidhii isaanii sosochoosu.
  • Mallattoolee quufuu isaanii: harma irraa garagaluu, hirriba yeruma sana rafu, ykn miira qaamni isaanii boqonnaa argateeruu qabaatu.

Deeggarsa fi qajeelfama barbaachisu argachuu 

Yeroo tokko tokko harma hoosisuun rakkisaa taʼuu kan dandaʼu yoo  taʼu, deggersa barbaaduun baayʼee barbaachisaadha. Kanneen armaan gadii haa ilaallu:

  • Gorsaa harma hoosisuu ykn garee deeggarsa harma hoosisuu wajjin wal qunnamsiisuun qajeelfamaa fi gargaarsa argachuu.
  • Muuxannoo fi yaaddoo kee warra harma hoosisan biroo gorsaa fi jajjabina kennuu danda’aniif qoodi.
  • Deeggarsa dabalataaf waa’ee qabeenya naannoo, kan akka kilinika harma hoosisuu ykn sarara gargaarsaa odeeffannoo argachuu fa’a.

Goolaba

Harma hoosisuun hidhata addaa fi quunnamtii haadhaa fi daa’ima isaanii gidduu jirudha. Barbaachisummaa akkaataa harma hoosisuu gaarii hubachuudhaan, akeekkachiisa nyaata kennuu adda baasuudhaan, soorataa fi bishaan kennuudhaaf dursa kennuudhaan, yeroo barbaachisaa ta’etti deeggarsa barbaaduudhaan, haati tokko imala harma hoosisuu ofitti amanamummaadhaan geggeessuu dandeessi. Imalli harma hoosisuu hundi adda akka ta’e yaadadhu, waan siifi daa’ima keetiif caalaatti hojjetu argachuuf yeroo fudhachuu danda’a.

Haati daa’ima lakkuu qabdu tooftaa hoosisuu dandeessu dubbisi.

Views: 60

Leave a Reply

Related Post