Kaanserii dhiigaa (Leukemia) Daa’immanii

Kaanserii dhiigaa
The short URL of the present article is: https://childhealthexpert.com/6yi6

Sharing is caring!

Advertisements

Kaanserii dhiigaa, dhibee dhiigaa fayyaa daa’immanii keessatti yaaddoo guddaadha. Dandeettii qaamni seelii dhiigaa fayyaa ta’e oomishuuf qabu irratti dhiibbaa kan uumu yoo ta’u, daa’imman irratti dhiibbaa guddaa qabaachuu danda’a. Kaanseriin dhiiga gosa hedduu kan qabudha.

Yaada walii galaa Kaanserii dhiiga daa’immanii

  • Kaanseriin dhiigaa daa’imman irratti baay’inaan kan mul’atu yoo ta’u, lafee fi oomisha seelii dhiigaa irratti dhiibbaa qaba. Seelonni hin bilchaanne garmalee akka baayy’atan gochuun seelonni fayyaa ta’an irratti dhiibbaa uumuu fi dandeettii qaamni infeekshinii ittisuu fi dhiiguu ittisuu irratti dhiibbaa uumuu danda’a.
  • Dhukkubni kun gosoota adda addaatti kan ramadamu yoo ta’u, kanneen keessaa “acute lymphoblastic leukemia (ALL)” fi “acute myeloid leukemia (AML)” dabalatee yoo ta’u, tokkoon tokkoon isaanii mala wal’aansaa addaa barbaada.

Mallattooleen Kaanserii dhiigaa daa’immanii maalii?

  • Infeekshinii irra deddeebi’ee ykn itti fufiinsa qabu
  • Gubaa qamaa
  • Ulfaatinni hir’achuu
  • salphaatti madaa’uu
  • Funuuna cimaa
  • Dadhabbii humnaa olii 
  • dhiita’uu xannachootaa ta’uu danda’a.
Kaanserii dhiigaa

Kaanserii dhiigaa daa’immanii

Yaalaa Kaanserii dhiiga daa’immanii

  1. Wal’aansi Kaanserii dhiigaa daa’immanii yeroo baay’ee yaala keemooteeraapii, yeroo tokko tokko immoo yaala raadiyaashiniin kan of keessaa qabudha. Seelii kaanserii fayyaa qabuun bakka buusuuf dhiigaa fi dhuka lafee ykn seelii bu’uuraa jijjiiruunis barbaachisaa ta’uu danda’a.
  2. Wal’aansi kaanserii osoo hin jalqabin dura daa’imman rakkoolee akka jijjiirama seelii dhiigaa, kanneen infeekshinii ykn dhiiguu cimaa fiduu danda’an furuuf tarkaanfiiwwan barbaachisan ta’uu danda’u. Kunis qoricha farra baakteeriyaa, dhiiga kennuu ykn infeekshinii ittisuun kan dabalatu ta’uu danda’a.

Goolaba

Xumura irratti, Kaanserii dhiigaa daa’immanii haala hamaa fi walxaxaa ta’us, yaala ariifachiisaa barbaachisaa ta’een bu’a qabeessa ta’ee yaalamuu danda’a. Mallattoolee, dafanii adda baasuu fi yaala jiru hubachuun maatii fi kunuunsitoonni daa’imman gosa kaanserii dhiigaa kanaan miidhamaniif deeggarsa hundarra gaarii ta’e kennuun murteessaadha. 

Views: 13

Leave a Reply

Related Post