Little Life Docs: Science-Based Child Health Child Health,Health Promotion,Nutrition and Diet,Parenting Tips Nyaata Daa’imman waggaa lamaa gadiif: Qajeelfama maatii daa’immaniif

Nyaata Daa’imman waggaa lamaa gadiif: Qajeelfama maatii daa’immaniif

Nyaata daa'immanii
The short URL of the present article is: https://childhealthexpert.com/q08m

Sharing is caring!

1. Harma Hoosisuu fi Foormulaa Nyaachisuu

  • Harma hoosisuu: Aannan harmaa soorata daa’immaniif isa filatamaa fi jalqabaati. Soorata barbaachisoo, farra qaama halagaa fi inzaayimoota sirna ittisa qaamaa daa’imaa fi guddina waliigalaa deeggaran ni kenna. Haadholiin yeroo danda’ametti ji’oota ja’an jalqabaa harma qofa akka hoosisan jajjabeessuun barbaachisaadha.
  • Foormulaa Nyaachisuu: Yoo harma hoosisuun filannoo hin taane, foormulaa daa’immaniif mijatu filadhu. Filannoo foormulaa irratti maatii waliin mari’adhaa, wantoota akka alarjii, bullaa’insa nyaataaf hin mijannee fi qabiyyee soorataa ilaalcha keessa galchuun barbaachisaadha.

2. Nyaata Jajjaboo dabalataa jalqabsiisuu

  • Daa’imman umurii ji’a jahaatti nyaata jajjaboo nyaachuu jalqabuu qabu. Innis qabiyyee soorata tokko irraa kan qophaahe tahu qaba (fkn, Muuzii bulleessuun, Dinnicha mi’aawaa bilcheefame). Suuta suutaan fuduraalee, kuduraalee, midhaan, fi pirootiinii, adda addaa jalqabuu barbaachisa.
  • Sirni bullaa’insa nyaataa daa’imaa guutummaatti waan hin guddanneef, umurii ji’a jaha dura nyaata jajjaboo jalqabuu irraa of qusadhaa.
Nyaata daa'immanii

Nyaata daa’imman waggaa lamaa gadiif

Advertisements

3. Yeroo Nyaataa Murteessuu:

  • Yeroo nyaataa fi tursituu murteessuu qabna. Walsimsiisuun amala nyaata fayya qabeessa akka horatan gargaara.
  • Yeroo danda’ametti nyaata maatii jajjabeessaa. Waliin nyaachuun walitti dhufeenya hawaasummaa kan jajjabeessu yoo ta’u, daa’imman nyaata adda addaatiif saaxila.

4. Garee Nyaataa daa’immaniif kennuu qabnu

Nyaata garee nyaataa shanan hunda keessaa dabaluu qabnu keessaa kanneen armaan gadiiti. Isaanis:

  • Kuduraalee fi Kuduraalee: Fuduraalee fi muduraalee gosa adda addaa qaban dhiyeessuudhaan vaayitaaminii, albuudaa fi faayibara akka argattan taasisa.
  • Midhaan dheedhii: Nyaata midhaan dheedhii irraa qophaa’an (fkn, daabboo qamadii guutuu, ruuzii bunaa) aanniisaa fi faayibaraaf filadhu.
  • Pirootiinii: Foon, qurxummii, hanqaaquu, salaaxaa fi toofuu dabalata. Isaan kun guddinaaf amiinoo asiidota barbaachisoo ta’an ni kennu.
  • Oomisha Aannanii: Oomishaalee aannani umurii wajjin walsimu (fkn, itittuu, Baaduu, aannan) nyaata akka kaalsiyeemii fi vaayitaaminii “D” ni qabu.
  • Cooma: Nyaata Cooma qaban (fkn, avokaadoo, muuzaa, zayita ejersaa) guddina sammuuf barbaachisaa dha.

5. Dhangala’aa dabalataa

  • Guyyaatti hanga 500-1000 1000ml akka dhuguu qabu. Innis faayidaa sirrii ta’e kan akka bullaa’insa nyaataa, marsaa dhiigaa fi fayyaa waliigalaaf ni fayyada.

6. Sukkaaraa fi Soogidda Dabalataa irraa fagaachuu

  • Nyaata salphaa sukkaara qabu, dhangala’aa fi dhugaatii mi’aawaa ta’e xiqqeessuu.
  • Soogidda dabalataa xiqqeessuu, sababiin isaas soodiyemii garmalee fudhachuun daa’imman xixiqqoo irratti miidhaa geessisuu danda’a.

7. Vaayitaminii fi Albuudota

  • Daa’imni keessan fayyaa fi cimaa tahee akka guddatu gargaaruuf vaayitaaminii fi albuudota murtaa’an kenni. Isaanis kan akka vaayitamiin “D”, Kaalsiyeemii, aayiraanii dabalateeti.

Goolaba

Tokkoon tokkoon daa’imaa adda akka ta’ee fi fedhiin dhuunfaa garaa garaa ta’uu akka danda’u hubachuu barbaachisa. Soorata gaarii ta’e mirkaneessuuf hordoffiin guddinaa yeroo yeroon taasifamuu fi qorannoon bilchina isaanii barbaachisaa dha.

Hanqina nyaataa irratti yaada dabalataa dubbisi.

Views: 38

Leave a Reply

Related Post