Qufaa Daa’imman irratti

Qufaa Daa'imman irratti
The short URL of the present article is: https://childhealthexpert.com/c00i

Sharing is caring!

Qufaan mallattoo daa’imman irratti yeroo baayyee mul’atu yoo ta’u, sababoota adda addaatiin dhufuu danda’a. Wal’aansaa fi boqonnaa sirrii ta’e kennuudhaaf sababa bu’uuraa qufaa kanaa adda baasuun barbaachisaa dha. Qabxiilee ijoo ilaaluu qabnu tokko tokko maxxansa kana keessatti ilaalla.

Advertisements

Sababootni Qufaa daa’imman irratti maal tahuu dandahaa?

  1. Dhibee kiruuppii: Infeekshinii vaayirasii ujummoo qilleensaa gubbaa irratti kulkulfachuu fi qufaa gogaa fidudha. Qufaan kunis sagalee yeroo sareen duuttu dhageessistu waliin wal fakkaata. Daa’imman umurii ji’a 6 hanga waggaa 3 gidduu jiran irratti baay’inaan mul’ata.
  2. Perchuusisii (whooping cough): Infeekshinii baakteeriyaa baay’ee daddarbuu fi qufaa walitti fufinsaan qufa’uun dhuma irratti ol deebisuu fidudha. Sagalee “whooping” jedhamuun kan beekamu yeroo qufaa booda afuura dheeraa fi sagalee ol ka’aa qabu baafachuudhaani. Daa’imman waggaa 1 gadii talaallii dhukkuba peerchuusisii hin fudhanne irratti dhukkubni peerchuusisii cimaa ta’uu danda’a.
  3. Infeekshinii Vaayirasii: utaalloo, filuu, fi kiruuppii hundi isaanii daa’imman irratti qufaa yeroo dheeraaf nama saaxiluu danda’u. Gosaa fi ciminni qufaa infeekshinii vaayirasii addaa irratti hundaa’uun garaagarummaa qabaachuu danda’a.
  4. Dhukkuba Asmii: Dhukkubni Asmii sagalee xiixuu qabu qoma keessaa qabuu fi daa’imman irratti qufaa yeroo dheeraaf sababa tahedha.
  5. Alarjii garagaraa: Alarjiin waqtii mallattoolee akka dhangala’aa funyaan keessaa, qufaa fiduu danda’a. Haa ta’u malee, alarjiin yeroo baay’ee dadhabbi, dhukkubbii qaamaa ykn ho’a qaamaa hin fidu.
  6. Faalama Qilleensaa: Wantoota miira jeequu qaban kanneen akka aara tamboo, aara konkolaataa, awwaara, fi qoolii dibata halluutiif saaxilamuun ujummoo qilleensaa kulkulfachiisuu fi qufaa fiduu danda’u.

Yaala Qufaa Daa’immanii 

  • Dhangala’aa dabalataa kennuu: Dhangala’aan qaamaa keessaa akka hin hir’anneef dhangala’aa dabalataa daa’immaniif kennuu. Aannan harmaa ykn foormulaan daa’imman xixiqqoof kan gorfamu yoo ta’u, daa’imman umuriin isaanii guddaa ta’eef bishaan fi cuunfaalee garagaraa kennuu dandeenya.
  • Qilleensa mana keessaa fooyyessuu: Kutaa ciisichaa daa’ima keessanii keessatti qilleensa mijataa uumuudhaan mallattoolee qufaa salphisuuf gargaara, keessumaa yoo qilleensi gogaan jirutti.
  • Soogidda bulbuluun funyaan keessatti cophsuu: cufamuu funyaanii hir’isuu fi qufaa hir’isuuf gargaara.
  • Qoricha Ogeessaan ajajame kennuu: Yeroo hunda qoricha ajaja ogeessa fayyaa malee bitamu kamiyyuu daa’ima umuriin isaa waggaa 6 gadi ta’eef kennuu dura hakiima daa’ima keessanii mariisisaa. Parasitamoolii dhukkubbiif ykn ho’a qaamaa 100.4°F ol ta’e hir’isuuf fayyadamuun ni danda’ama, garuu qajeelfama kenname of eeggannoodhaan hordofaa.
  • Manaa keessatti yaaluu: Tooftaa mana keessaa kan akka dammaa kennuun dhukkubbii qoonqoo sababa qufaatiin dhufu salphisuuf gargaaruu danda’a. Haa ta’u malee, daa’imman umuriin isaanii waggaa 1 gadi ta’eef qoricha qufaa damma irratti hundaa’e carraa dhukkuba botulizimii waliin waan wal qabatuuf kennamuu hin qabu.
  • Xiyyeeffannoo Fayyaa barbaaduu: Daa’imni keessan qufaa cimaa yoo qabaate, afuura baafachuun yoo rakkate, gargaarsa ogeessa fayyaa hatattamaa argachuun barbaachisaadha. Dabalataanis, qufaa daa’ima keessanii yoo isin yaaddesse, ogeessa fayyaa daa’immanii qunnamuun barbaachisaadha.

Goolaba

Qufaa daa’ima keessaniif qorannoo sirrii fi yaala sirrii ta’e argachuuf yeroo hunda ogeessa eegumsa fayyaa mariisisuun gaarii akka ta’e yaadadhaa.

Utaalloo daa’immanii fi dhukkuba sombaa

Views: 19

Leave a Reply

Related Post