Sababootni garaa ciniinnaa daa’imman bicuu irratti maalii?

Garaa ciniinnaa
The short URL of the present article is: https://childhealthexpert.com/2rl7

Sharing is caring!

Garaa ciniinnaa daa’imman bicuu irratti

Daa’imman hundi ni boo’u, gariin garuu kaan caalaa ni boo’u. Daa’imman reefuu dhalatan fayyaa ta’an naannoo umurii torban 2tti caalaatti boo’uu jalqabu. Hanga torban 6 guutanitti daran ni boo’u. Sana booda yeroo baay’ee boo’ichi ni hir’isu. Garaa ciniinnaa jechuun daa’imni fayyaa qabu tokko torban tokko keessatti guyyaa 3 fi isaa ol guyyaatti sa’aatii 3 ol yeroo boo’udha. Innis torban 3 walitti aansuun yoo boohanidha.

Advertisements
  • Garaa ciniinnaan umurii torban 2 hanga 3 irraa eegalee hanga ji’a 3 ykn 4tti turuu danda’a.
  • Boo’ichi kunis guyyaa guyyaan sa’aatii wal fakkaatutti uumamuus uumamuu dhiisuus danda’a, garuu yeroo baay’ee galgala galgaladha boohu.
  • Yeroo garaa ciniinnaan jirutti daa’imman boohicha dhaabuu dhiisuu malu
  • Garaa ciniinnaan waanuma baramedha. Daa’imman 4 keessaa 1 irratti kan mul’atu yoo ta’u, maatii guutuu irratti dhiphina fiduu danda’a. Kanaafuu kanneen armaan gadii qalbeeffachuu barbaachisa. Isaanis:-
    1. Garaa ciniinnaan badii keessan miti.
    2. Daa’imni keessan waan sitti aareef miti
    3. Aaruu waan dandeessuuf tasgabbaahuu barbaachisa

Sababoota garaa ciniinnaa daa’imman bicuu irratti

Sababni garaa ciniinnaa hin beekamu. Daa’imman fayyaa ta’an dhukkuba garaachaa qabaachuu kan danda’an ta’us, boo’ichi rakkoo qaamaa ykn naannoo isaanii irraa kan ka’es ta’uu danda’a. Wantoonni walitti dhufeenya qabaachuu danda’an tokko tokko:

  • Sirna bullaa’insa nyaataa guutummaatti waan hin bilchaanneef
  • Madaallii baakteeriyaa ujummoo bullaa’insa nyaataa keessatti argamu wal gituu dhabuu
  • Alarjii nyaataa ykn mar’immaan nyaata waliin wal baruu diduu
  • Humnaa ol nyaachisuu, nyaata gahaa nyaachuu dhabuu ykn nyaatanii booda akka deeffatan gochuu dhabuu
  • Dhiphina maatii ykn jeequmsa maatii
  • Qilleensi hedduun mar’immaan seenuu
  • Maashaan mar’immaaniif kottoonfachuu
  • Aara tamboo fi kan biroof saaxilamuu

Mallattooleen garaa ciniinnaa daa’imman bicuu irratti maalii?

Boo’uun mallattoo ijoo dhukkuba garaachaa ti. Daa’imman yeroo boohanitti kanneen armaan gadii mul’isu. Isaanis:- 

  • Harkaa fi miila isaanii diriirsuudhaan hiixatanii boohu
  • Harka isaanii ni aboottatu
  • Dugda isaaniin gara duubaati deebisu
  • Miira aarii fi wal’aansoo qabuu mul’isu
  • Miila isaanii gara garaa ol deebisuun wixxifatu
Garaa ciniinnaa

Garaa ciniinnaan daa’imman bicuu irratti

Daa’imman bicuu garaa ciniinnaa qaban akkamiin tasgabbeessuu dandeenyaa?

Kaayyoon jalqabaa hanga danda’ametti daa’ima tasgabbeessuudha. 

Tooftaalee tasgabbeessuu (Soothing strategies):-

  • Daa’ima keessan qabadhaatii hammachuu.
  • Daa’ima kee waliin deemi.
  • Daa’ima keessan firaasha lallaafaa ta’een uwwifadhaa.
  • Daa’ima keessan waliin sirbaa fi laafaan haasa’aa.
  • Daa’ima kee osoo qabduu gara fuulduraa fi gara duubaatti raasaa, ykn karaa biraa suuta jettee ishee raasu barbaadi. Daa’imman tokko tokko lulluuqqaatiin tasgabbaa’u.
  • Dugda daa’ima keessanii suuta dhiqadhaa.
  • Ejjennoo daa’ima keessanii jijjiiri: Yoo ciisee ture ol taa’aa, ykn yoo garaa keessan garagalee ture fuula isaanii gara alaatti qabadhaa.
  • Daa’ima keessan sagalee gadi aanaa, kan sirba qabu, kan akka sagalee maashinii miiccaa ykn waraabbii dha’annaa onneetti dhihootti qabadhaa. Humni dhaabbataa fan ykn maashinii sagalee adii dhageessisullee nama tasgabbeessuu dandaʼa.
  • Konkolaataa keessa yaabbachuuf deemaa. Sochii fi sagaleen konkolaataa yaabbachuu daa’imman tokko tokko tasgabbeessuuf gargaara.
  • Daa’ima keessaniif qoricha harma hoosisu kenni. Daa’imman hedduun xuuxuudhaan tasgabbaa’u, harma hoosisuun fedhii kana nyaata gidduutti guutuu danda’a.

Views: 39

Leave a Reply

Related Post