Sababootni hanqina nyaataa maalii?

Hanqina nyaataa
The short URL of the present article is: https://childhealthexpert.com/d1ft

Sharing is caring!

Hanqina nyaataa daa’imman irratti

Hanqinni nyaataa daa’immanii fayyaa fi guddina isaanii irratti dhiibbaa hamaa fi waaraa fiduu danda’a. 

Advertisements

Dhiibbaan hanqina Nyaataa maalii?

Du’a daa’imman waggaa 5 gadii keessaa walakkaan isaanii hanqina nyaataa wajjin kan walqabatu yoo ta’u, taateewwan kun baay’inaan biyyoota galii gadi aanaa fi giddu galeessaa qaban keessatti mul’ata. Hanqinni nyaataa haalawwan duubatti hin deebine kanneen daa’imman umurii isaanii guutuu dhiibbaa geessisan fiduu danda’a. Kunis barbaachisummaa murteessaa ittisa hanqina nyaataa fi dafanii yaaluu ibsa.

Sababoota hanqina nyaataa

Hanqinni nyaataa daa’immanii sababoota adda addaa irraa kan maddudha. Isaanis:

  • Nyaata gahaa nyaachuu dhabuu, 
  • dhukkuboonni daddarboo baay’inaan mul’achuu:- kan akka Garaa kaasaa, Gifira, daranyoo Sombaa fi kkf.
  • Vaayitaaminii fi albuudni xuuxamuu dhabuu,
  • kunuunsaa fi hojimaata nyaataa gaarii dhabuu, 
  • kunuunsa fayyaa gahaa dhabuu, fi 
  • Hanqina qulqullina nyaataa
  • hanqina bishaan qulqulluu fi 
  • Hanqina qulqullina naannoo.
  • Jeequmsa sababa siyaasaan biyya tokko mudatuun
  • Hiyyummaa fa’a.

Dhoksaan sadeen hanqina nyaataa maalii?

Hanqinni nyaataa dhoksaa sadii qaba. Isaanis:- 

  1. Soorata gahaa dhabuu (Undernutrition)
  2. Hanqina nyaataa sababa vaayitaaminii fi albuudotaa (micronutrient deficiency).
  3. Humnaa ol nyaachuun rakkoo fayyaa waliin wal qabatu (Overnutrition). Innis furdina garmaleen wal qabata.

Wal’aansa hanqina nyaataa daa’immanii

Wal’aansi hanqina nyaataa daa’immanii sababa isaa fi cimina haala kanaa irratti hundaa’a. Dabalata soorataa aanniisaa fi pirootiinii guddaa qabu gorfamuu kan danda’u yoo ta’u, daa’imman hanqina nyaataa cimaa qaban haala hospitaalaa keessatti kunuunsa addaa barbaaduu danda’u. Tattaaffiin ittisaa soorata jalqaba jireenyaa keessatti, keessumaa guyyoota 1000 ulfa irraa kaasee hanga guyyaa dhaloota daa’ima lammaffaatti, jireenya keessatti jalqaba gaarii ta’e mirkaneessuuf, nyaata gaarii kennuu irratti xiyyeeffata.

Dhiibbaa Addunyaa irratti hanqinni nyaataa fide

Hanqinni nyaataa biyyoota galii gadi aanaa fi giddu galeessaa qaban hedduu keessatti daa’imman umuriin isaanii waggaa 5 gadi ta’eef yaaddoo fayyaa hawaasaa guddaa ta’ee kan hafe yoo ta’u, ammallee naannolee kanneen keessatti sababa du’a daa’immanii isa jalqabaa ta’ee jira. Addunyaa irratti daa’imman umuriin isaanii waggaa shanii gadi ta’an gara miliyoona 45 ta’an akka qisaasamaatti kan ilaalamu yoo ta’u, kunis dhimma kana furuuf addunyaa irratti carraaqqiin hatattamaa akka barbaachisu kan mul’isudha.

Goolaba

Hubannoowwan kunniin, dafanii adda baasuu, wal’aansa bu’a qabeessa ta’ee fi tarkaanfiiwwan ittisaa fayyaa daa’immanii addunyaa guutuu mirkaneessuu dabalatee, hanqina nyaataa daa’immanii furuuf tooftaalee bal’aa hatattamaan barbaachisuu isaanii hubachiisa.

Views: 9

Leave a Reply

Related Post